perjantai 25. marraskuuta 2011

Espanjatar

Meille muuttaa uusi tyyppi sen saksalaisen amiksen tilalle. Uutuus saapuu Kiinasta ja hän kävi täällä jo katsomassa paikkoja. Hän vaikuttaa kivalta, ainakin hänen kanssaan on helpompi kommunikoida kuin tuon erään hyypiön (jonka nimeä en muuten vieläkään tiedä, koska ei olla vieläkään kertaakaan puhuttu). Olisin kyllä halunnut nähdä ilmeeni, kun Kiina-kämppis arveli, että taidan olla Espanjasta kotoisin. Minä, kalpeuden huipentumako Espanjasta? Tietty sekin on totta, etten itsekään tunnista aasian kansoja toisistaan vaikka heille kuulemma ero vietnamilaisten, korealaisten, japanilaisten jne. välillä on ilmeinen. Ja tokihan Espanjassakin on kaikennäköistä porukkaa. Mut silti hei. Olin kuitenkin imarreltu, ehkei ihoni olekaan niin kelmeä!

Tänään olin syömässä Jaanan, toisen täällä vaihtarina olevan suomalaisen tytön kanssa. Puhuttiin siitä, millaisiin käsityksiin Suomesta ollaan törmätty. Suomessa aina ajattelin, että suomalaisilla itsellään on kaikenlaisia ajatuksia siitä, millainen "suomikuva" ulkomaalaisilla on. Taatusti ulkomaalaiset eivät ajattelisi juuri mitään Suomesta.

Valitettavasti täytyy sanoa, että yleisimmät kommentit kotimaastani todellakin ovat näitä: "siellä tehdään kauheasti itsemurhia!", "siellä kärsitään kaamosmasennuksesta" "siellä juodaan kamalasti", "siellä on paljon saatananpalvojia", "siellä on pimeä ja kylmää". Hyvät ystäväni Anna ja Arianna ovat kyllä painottaneet minulle, että heidän kuvansa Suomesta on kyllä tosi hyvä ja koulutuskin siellä on tasokasta jne. Mutta he ovatkin harvinaislaatuisen ystävällisiä ja herttaisia ihmisiä. Masentaa, että Suomesta oikeastikin näyttää olevan aika ankea kuva, vaikka se on niin ihana maa.

4 kommenttia:

  1. Toi suomikuva on jännä juttu. Olen tutustunut viime aikoina erääseen puolalaiseen Suomessa jo vähän aikaa asuneeseen edistyneeseen S2-opiskelijaan, jolle esitin juuri nämä pimeät ja itsemurhaiset stereotypiat. Hän sanoi, että ei huoleen, koska vanhoissa neuvostomaissa, kuten Ukrainassa ja Valko-Venäjällä itsemurhaluvut on vielä ikävämmät. Meillä on siis toivoa! Kuva suomalaisista miehistä hiljaisina ja vetäytyvinä näyttää tosin olevan aika syvällä... :)

    Onko siellä muuten isoja juhlallisuuksia Pyhän Nikolauksen päivänä? Löysin jostain seuraavan kuvauksen ko. päivästä: "Nikolaus käy yöllä täyttämässä kengät karkeilla, pähkinöillä ja hedelmillä, jos lapsi on ollut kiltti sinä vuonna. Nikolausta auttamassa on Knecht Ruprecht, jolla on mukanaan hiiliä ja keppejä tuhmille lapsille." Arvostaisin varsinkin tota hiilten jakamista. :)

    VastaaPoista
  2. On meillä jotkut joulujuhlat sillon. Tosi monet myös kyselee suomalaisesta joulutraditiosta, koska joulupukki asuu täällä jne. Googletin vähän suomalaisen joulupukin historiaa ja tämä on tulos:

    "Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki.[5] Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia. Hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille." :D

    Että se taas siitä suomalaisuudesta :D

    VastaaPoista
  3. Arvostan! :) Viimeinkin suomalaisten sovinististen ja juoppojen miesten käytökselle on saatu oikeutus ja esikuva!

    Hollannissa näkyy olevan tosin (saman perinteen mukaan) ollut kaikkein häiriintynein käytäntö, kun papinkaapuisen pukin mukana on kulkenut apuri, joka "sulki tuhmat lapset säkkiin ja vei mukanaan Espanjaan." Papin luvalla! :)

    Onko muuten Saksassa sellainen käytäntö, että joululoma on varsin mitätön, mutta sitten helmikuussa pitkä loma?

    VastaaPoista
  4. Joo aika häiriintyneeltä kuulostaa...

    Joululoma kestää noin kaksi viikkoa, ja tosiaan helmikuu ja maaliskuu on kokonaan vapaat. Tosi outoa, ei aavistustakaan mitä teen noi kaks kuukautta :D

    VastaaPoista