sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Luxemburg, Trier

Olin tosiaan eilen Luxemburgissa! Lähdimme Kölnistä klo 7, mikä ei ollut täysin kivutonta, koska edellisenä päivänä oli Vickyn synttärit. Ja ne vasta olivatkin hauskat juhlat! No kuitenkin, yritin vähän täydentää kahden tunnin yöuniani bussissa, mutta sitten kavereiden kanssa höpöttely vei voiton. Matkassa meitä oli ihmisiä 16 eri maasta. Matkamme kulki yös Belgian läpi, ja olihan niitä maisemia katseltava.

Ensiksi kävimme katsomassa jotain linnaa, joka ei kyllä ollut mikään elämäni huikaisevin nähtävyys :D Joo varmasti oli tärkeä kun joskus v. 900 rakennettukin, mutta vaatimaton kivihökkelihän se oli. Vähän aikaa kiertelimme vallihaudoissa ja lähdimme Luxemburgin keskustaan. Se olikin todella hieno. Luxemburg on tosi pikkukylämäinen (ja siis siellä asuukin kaiketi vaan jotain 70 000 ihmistä) mutta hurmaava. Sielläkin oli tietty käynnissä joulumarkkinat, jotka ei kyllä jaksa kamalasti enää innostaa. Joimme kuitenkin siellä hehkuviiniä ja söimme mm. paahdettuja manteleita (joihin nyt on kammo koska söin liikaa). En hirveästi heilunut kameran kanssa, enkä saanut koko Luxemburgista yhtäkään kuvaa, joka näyttäisi miten kaunis se on.

Paluumatkalla pysähdyimme Trierissä, joka on Saksan vanhin kaupunki. Aluksi en ollut tästä lisäpysähdyksestä kovin innoissani, mutta nyt olen vakuuttunut että minun on matkustettava Trieriin vielä uudestaan. Se oli aivan ihana, täynnä kauniita vanhoja rakennuksia ja no, nyt sielläkin tietty oli joulumarkkinat joihin oli saksalaiseen tapaan kyllä panostettu.


Trierissä näimme myös Karl Marxin kotitalon (mikä ei myöskään kyllä ollut kovin kiinnostava :D) ja amfiteatterin. Tai no näimme ja näimme, oli jo hyvin pimeää. Anyway, Trier oli aivan ihana ja toivottavasti pääsen sinne uudestaan.

Kun tultiin kotiin yöllä niin olin rättiväsynyt. Kölnin ESN olisi järjestänyt todella hienoilta kuulostavat bileet, joihin olin vannonut että jaksan kaikesta huolimatta lähteä. No enpä jaksanut :D

perjantai 25. marraskuuta 2011

Espanjatar

Meille muuttaa uusi tyyppi sen saksalaisen amiksen tilalle. Uutuus saapuu Kiinasta ja hän kävi täällä jo katsomassa paikkoja. Hän vaikuttaa kivalta, ainakin hänen kanssaan on helpompi kommunikoida kuin tuon erään hyypiön (jonka nimeä en muuten vieläkään tiedä, koska ei olla vieläkään kertaakaan puhuttu). Olisin kyllä halunnut nähdä ilmeeni, kun Kiina-kämppis arveli, että taidan olla Espanjasta kotoisin. Minä, kalpeuden huipentumako Espanjasta? Tietty sekin on totta, etten itsekään tunnista aasian kansoja toisistaan vaikka heille kuulemma ero vietnamilaisten, korealaisten, japanilaisten jne. välillä on ilmeinen. Ja tokihan Espanjassakin on kaikennäköistä porukkaa. Mut silti hei. Olin kuitenkin imarreltu, ehkei ihoni olekaan niin kelmeä!

Tänään olin syömässä Jaanan, toisen täällä vaihtarina olevan suomalaisen tytön kanssa. Puhuttiin siitä, millaisiin käsityksiin Suomesta ollaan törmätty. Suomessa aina ajattelin, että suomalaisilla itsellään on kaikenlaisia ajatuksia siitä, millainen "suomikuva" ulkomaalaisilla on. Taatusti ulkomaalaiset eivät ajattelisi juuri mitään Suomesta.

Valitettavasti täytyy sanoa, että yleisimmät kommentit kotimaastani todellakin ovat näitä: "siellä tehdään kauheasti itsemurhia!", "siellä kärsitään kaamosmasennuksesta" "siellä juodaan kamalasti", "siellä on paljon saatananpalvojia", "siellä on pimeä ja kylmää". Hyvät ystäväni Anna ja Arianna ovat kyllä painottaneet minulle, että heidän kuvansa Suomesta on kyllä tosi hyvä ja koulutuskin siellä on tasokasta jne. Mutta he ovatkin harvinaislaatuisen ystävällisiä ja herttaisia ihmisiä. Masentaa, että Suomesta oikeastikin näyttää olevan aika ankea kuva, vaikka se on niin ihana maa.

torstai 24. marraskuuta 2011

Referat = referaatti

Ilmottautuessani kursseilleni mulle kävi pikkuinen moka. Monien kurssien suoritustavan kuvauksessa luki, että osallistujan on tehtävä Referat. Eli tietty referaatti. En edes vaivautuunut tarkistamaan, mitä sana tarkoittaa, koska sen merkitys oli minulle suomen kielestä ilmeinen. Jälkeenpäin kun tarkistin asian, lukee sanakirjassa että tämä termi tosiaankin tarkoittaa referaattia eli suunnilleen kirjallista tiivistelmää/selontekoa. No, sitäpä kaikesta huolimatta käytettään täällä ainoastaan merkityksessä esitelmä.

...niimpä minulla on edessä useita esitelmiä. Joista eka huomenna. Iik! Suomessa esitelmän teko olisi minusta tosi kiva tapa saada opintopisteitä, mutta saksaksi pälättäminen luokan edessä ei houkuttele sitten yhtään. Sniif. Käytän kuitenkin tässäkin yhteydessä vakioajattelutapaani: aika menee aina niin nopeasti, että voin käytännössä ajatella, että esitelmäni on jo pidetty. Myös viikkojen päästä oleva esitelmäni saksalaisesta ekspressionistisesta runoudesta. Muistelen niitä kaiholla!

Tällä viikolla avattiin Kölnin joulumarkkinat, tosin olen ehtinyt vain lyhyesti piipahtamaan. Silloinkin olin varannut aikaa ahkeralle opiskelulle. Aika tosin realisoitui joulumarkkinoilla piipahtaisena sekä kahvin ja vohvelin ääressä ystäväni Christinan kanssa. Nyt on lisäksi ollut kunnon syntymäpäiväputki. On juhlittu neljiä synttäreitä viikon sisään, ja huomenna on kaverini Vickyn synttärit. Mikä huolestuttaa, koska lauantaiaamuna herätys on klo 5. Tämä johtuu siitä, että silloin suuntaamme Luxemburgiin!!

lauantai 19. marraskuuta 2011

Joulumarkkinat


Jouluaika on alkanut! Olen iloinen, ettei suuri joulutouhotus kuitenkaan tätä aikaisemmin ole käynnistynyt. Hahaa, vuosi sitten pakkailin joululahjoja Stockmannilla ja olin jo tähän aikaan kyllästynyt pikkuoravakuoron laulamiin joulurallatuksiin.


Saksassa supersuosiossa ovat joulumarkkinat, joihin todella panostetaan. Kölnin markkinoita on rakennettu jo pari viikkoa. Kävelin tänään vanhan kaupungin keskustan läpi, ja täytyy sanoa, että niistä markkinoista tulee kyllä upeat. Alue ei ole vielä valmis, mutta jo nyt se on ihana. Tykkään katsella joulumarkkinoita, vaikka en ikinä mitään ostakaan. Helsingin Espan joulumarkkinat ovat suosikkijuttuni joulua edeltävässä ajassa.
Tänään matkustimme kuitenkin taas lähikaupunki Aacheniin katsomaan sinne avattuja joulumarkkinoita. Siellä markkinat eivät sijaitse vain jollain torilla, vaan tosissaan koko keskusta on yksi valtava joulumarkkina-alue kojuineen ja koristuksineen. Jotenkin markkinat sopivat hyvin sinne kapeille kujille vanhojen saksalaistyyppisten rakennusten sekaan. Tarjolla on kaikkea perinteistä joulurihkamaa, käsitöitä, hehkuviiniä. Oli karusellikin. Ja sit ranskiksia ja bratwurstia.


Reissuumme kuului myös opastettu kierros. Meille näytettiin mm. yksi Aachenin lukuisista mineraalivesikaivoksista. Sen vesi on kuulemma terveellistä, mutta haisi niin oudolta ja oli kuumaakin, en uskaltanut maistaa. Lisäksi kuulimme, että Aachenin tuomiokirkon on rahoittanut itse piru. Kaarle Suuri kuulemma teki diilin pirun kanssa, että jos se kustantaa hulppean kirkon, niin saa palkaksi ensimmäisen kirkkoon sisään astuvan sielun. Piruparkaa kuitenkin huijattiin, koska kylän ovelat ihmiset hoksasivat, että kirkon ensimmäinen vieras voi olla myös eläin. Niinpä kirkkoon ajettiin susi ja piru sai himoitsemansa ihmissielun sijaan vaan suden sielun. Häähää! Tämä susi on vieläkin Aachenin tuomiokirkossa. (Mielenkiintoista on, että miten kirkko oikeasti rahoitettiin, kun tämä kerran on se tarina mikä aikalaisväestölle syötettiin...)

maanantai 14. marraskuuta 2011

Arkijuttuja

Fonetiikan opiskelu saksaksi on liian hauskaa. En todellakaan ennen tiennyt, että saksassa on avoin ja suljettu y. Lisäksi olen saanut palautetta, etten pysty tekemään eroa avoimen ja suljetun e:n välille, mikä ei ole kumma koska en todella tätä eroa kuule... Opinnoista puheen ollen, muutaman viikon päästä minun on pidettävä esitelmä saksalaisesta ekspressionistisesta runoudesta. Saksaksi. Voi tätä elämää :D

Lauantaina kolme kerrosta ylempänä oli cocktail-juhlat, joihin olin kutsuttu. Tämä hämmentää minua, sillä en tuntenut juhlien järjestäjiä. Kuitenkin on huippua, että asuu 20-kerroksisessa talossa, jossa kaikki on opiskelijota ja seuraa kaivatessa voi aina mennä jonkun luo. Kerroksessa 20 asuu huippuitalialaisia, jotka ovat huolissan kahvi-tilanteestani. En nimittäin uskalla käyttää kahvinkeitintämme, niin hirveä se on. Minut tuntevat tietävät, etten ole kovin tarkka puhtaus-asioissa, joten kahvinkeittimemme hirveys on vakava. Koska italialaisille kahvi on pyhä asia, olen kutsuttu torstaiaamuisin klo 7.30 aamukahville. Olen onnellinen myös siitä, että olen löytänyt saunaseuraa. Unkarilainen Viky ja minä käymme aina keskiviikkoisin kuntosalimme saunassa. Suomalaisena minun oletetaan olevan saunahirmu, vaikka oikeasti läkähdyn viidessä minuutissa. Olen kuitenkin kärvistellyt, sillä en kehtaa hävitä Vikylle.

Huomasin tänään, että kengistäni oli irronnut pohjalliset karnevaalien aikana... Harmi, joudun shoppailemaan... :)

lauantai 12. marraskuuta 2011

Viva Colonia!

Selvisin Kölnin karnevaalista! Kuvien ottaminen jäi valitettavasti hyvin vähiin :(

En ole ikinä nähnyt mitään sellaista. Eilen (11.11 klo 11.11[am] alkaen) juhlittiin Kölnin karnevaalin avajaisia. Itse karnevaali on helmikuussa, mutta jostain syystä 11 on joku Kölnin onnenluku (?) ja siksi avajaiset olivat eilen. Itse olin paikalla jo kymmeneltä aamulla, ja niin oli myös valtaisa väkijoukko. Karnevaalit ovat koko kaupungin kokoiset naamiaiset. Ihmiset panostavat siihen tosissaan, näin upeita avatareja, black swaneja, smurffeja... ihan kaikkea. Oma asuni oli vaatimaton ja nopeasti kokoamani leppäkerttu. En ollut anoa leppäkertuksi pukeutunut... Toisaalta satojen tuhansien ihmisen juhlissa on vaikea olla omaperäinen (ensi kerralla kyllä pukeudun joksikin siivettömäksi, siivet eivät nimittäin ole kätevät tungoksessa). Pukuihin panostamisesta kertoo mielestäni se, että täällä on useita "karnevaalikauppoja", jotka myyvät pukuja ja muuta kamaa karnevaaleille. Selvästikin kaupat kannattavat, vaikka karnevaali on vain kerran vuodessa.

Oli aurinkoinen sää ja kaikki Kölnin keskustan kadut olivat täynnä ihmisiä, konfettia, laulua ja kaljaa. Tunnelma oli kuin Suomen mitallijuhlissa. Päivä ei ole vapaapäivä, mutta en usko että kovin moni oikeasti oli töissä. Tai meidän saksantunnilla, jolta itse lintsasin... Yöksi mentiin tanssimaan klubille ja nyt olen niin kuolemamanväsynyt, etten taida kyetä yläkerrassani oleviin cocktail-bileisiin.

Kuitenkin, karnevaali oli jotain aivan uskomatonta! Tavallaan odotan kyllä kauhulla helmikuuta, jolloin karnevaali on viisipäiväinen ja se pitäisi sitten jaksaa juhlia läpi :D

Ja koska viimeksi linkkaamani musiikki sai niin hyvää palautetta, niin pakko linkata eilisen suosituin biisi.
Ihan paras!! :D Tämä on muuten myös laulettu kölschiksi.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Düsseldorf

Tänään matkattiin vaihtariporukalla Düsseldorfiin, jossa ensimmäinen kohteemme oli osavaltiomme Nordhein-Westfalenin parlamentti. Siellä meille tarjottiin pieni lounas ja opastettu kierros, josta ymmärsin aika vähän koska politiikkaan liittyvä sanavarastoni on aika kapea. Tämän jälkeen kipusimme korkeaan tv-torniin, josta näkymät olivat huikeat.

Mielenkiintoista on, että Kölnin ja Düsseldorfin välillä on kauhea kisa :D Tai siis jos kadulla ihmiset kuulee, että olen Kölnistä, niin joku varmasti tulee kommentoimaan jotain. Kölnissä asuu 500 000 ihmistä enemmän, mutta Düsseldorf on osavaltion pääkaupunki ja sai Euroviisutkin. Meillä oli opas esittelemässä Düsseldorfin vanhaa kaupunkia, ja täytyy sanoa että sain kaupungista tällä kertaa todella paljon enemmän irti. Mutta Köln on paljon parempi! Kauniinpi, ja meillä on hauskempaa. Pidän Kölnistä niin paljon, koska opiskelijana täällä vain ei voi kyllästyä, joka päivä on niin paljon kaikkea! Mutta se täytyy myöntää, että düsseldorfilainen olut eli altbier oli kyllä kölschiä parempaa. Pidän kölschistäkin, mutta se ei maistu voimakkaasti miltään, ja altbierissä oli oikein hyvä maku - se on tummempaa ja katkerampaa.

Kaikin puolin reissu oli huippu ja taas tutustuin loistaviin ihmisiin!

Parasta on, että olen puhunut koko päivän saksaa, ja jopa natiivien kanssa. Kölniin palattuamme menimme Reinin rannalle syömään: enpä olisi uskonut, että voin vielä marraskuussa illalla syödä ulkona terassilla illallista! Päivä oli siis lämmin (+ ravintoloiden terasseilla on lämpölamput).

tiistai 1. marraskuuta 2011

Hyviä päiviä

Näin eilen elämäni ensimmäisen kerran kunnon halloween-juhlintaa! Kaduilla oli naamioituneita lapsia kiertämässä talosta toiseen karkkia kerjäämässä, junat olivat täynnä piruja, noitia ja vampyyreja. Menin itsekin juhliin. Asua minulla ei ollut, ajattelin että ihonvärini puolesta käynen vampyyrista tai kuolleesta :D Saavuin baariin kaveriporukastani ensimmäisenä, joten jouduin olla vähän aikaa yksin. Luokseni ilmestyi nainen, joka alkoi pälättää nopeaa saksaa: en ymmärtänyt mitään. Seuraavassa nainen alkoi piirtää kasvoihini mustalla värillä ja viimeisteli luomuksen liimaamalla poskeeni hämähäkin. Olin tyytyväinen, minullakin oli nyt halloween-look!

Pakko muuten huvittaa teitä linkkaamalla suosittua saksalaista party-musaa. Tätä koko baari lauloi eilen :D (Tässä toinen! [=parempi] Kannattaa kuunnella! :D Ei lauleta jenkkibiiseissä tytöistä jotka pitää currywurstista.)

Tänään oli täydellinen päivä. On kansallinen juhlapäivä eli vapaata, joku pyhimyksille omistettu juhlapyhä. Nukuin pitkään ja aamupäivästä matkustin naapurikaupunkiin Hürthiin, jossa suurin osa vaihtareista asustelee. Seudulla on paljon pieniä järviä ja talot punaisiksi ja keltaisiksi maalattuja puutaloja. Pidän alueesta. Vietin päivän ihanan ystäväni Christinan kämpillä höpötellen samalla kun hän maalasti huoneensa seiniä. Myöhemmin seuraan liittyi pari italialaista kaveria, joiden luokse menimme juomaan kunnon italialaista kahvia. Heidän kämppiksensä kokkasi paprikaa ja sipulitäytteisiä munakoisoja armenialaiseen tyyliin, oli todella hyvää. Nyt vain pitäisi tehdä läksyjä :(