Eilen kokkasimme taas vaihtariporukassa, ja minunkin leipomukseni kerrankin onnistuivat Tein mustikkapiirakan. (Selvitin muuten, että viimeksi korvapuustimme olivat niin kamalia, koska olimme luulleet leivinjauhetta kuivahiivaksi - ylläri etteivät kohonneet. Leipomiskerralla 2 käytimme muffinsseihin vahingossa oliiviöljyä, ja yllättävästi oliivin aromi ei ollut täysin harmoniassa suklaamuffinseissa...) Tarjolla oli mm. sangriaa kylpyameesta; mikäpä toisi kesäfiiliksen kuten sangria.
Mitäpä muuta? Pääsiäinen sujui pääosin rauhallisesti, oli yhdet kotibileet saksalaisen Judithin luona. Hän on uskomattoman ystävällinen, ja kutsuu aina kaikki luokseen. Hän muuttaa pian Leipzigiin, mutta sanoi että olemme aina tervetulleet hänen luokseen (ja hän on sellainen ihminen, joka myös tarkoittaa sitä.) Juhlien kustuvieraat olivat tosin pitkälti portugalilaisia ja jossain vaiheessa olin yksin kieleni kanssa.
Lähdimme latvialaisen Lilijan kanssa jazzbaariin, josta on tullut kantapaikkamme. Sitä paikkaa jää varmasti eniten ikävä, kun täältä joskus lähden. Joka ilta livemusiikkia ja aina niin hyvä tunnelma! Viimeksi ollessani siellä toinen vakioasiakas kertoi minulle, että kerran siellä oli ollut käymässä joku suomalainen bisnessmies, joka oli kesken esityksen vain kysynt spontaanisti bändiltä, että saako hän tulla laulamaan yhden kappaleen ajaksi. Mies oli ottanut katosta roikkuvan mikrofonin ja liittynyt esitykseen ja ollut kuulemma aivan mahtava. En tiedä, onko paljon baareja joissa näin käy, mutta juuri tuota meininkiä siinä paikassa rakastan.
Lauantaina näin pätkän pääsiäisjumalanpalvelusta Kölner Domissa, koska kaverini halusivat nähdä keskiyön jumalanpalveluksen ennen vaihtarijuhliin lähtemistä. En ollut liian innoissani palvelukseen menemisestä, mutta tilaisuus oli kaunis: kaikille osallistujille jaettiin kynttilät ja Kölner Dom näytti kauniilta satojen kynttilöiden valossa.
Nyt lähden Düsseldorfiin, mistä toivon löytäväni äitini. Jipii!
