Lista

Nyt kun olen ollut täällä jo aika kauan, niin ajattelin listata asioita, joita kaipaan Suomesta ja toisaalta joita tulen kaipaamaan Kölnistä (ihmiset jätetty listoista pois, koska ilmiselvä).

Asioita, jotka on paremmin Suomessa (Helsingissä):
-Yliopistoliikunta. Helsingin yliopistoliikunnan hinnat, tilat, tuntivalikoima ja ihan kaikki on täysin ylivoimaiset täkäläiseen ihmesysteemiin verrattuna.
-Asuminen. Kaipaan sitä, että saa asua yksin.
-Opiskelu. Äidinkielellä.
-Salmiakki, irtokarkit, ruokakauppojen valikoima
-Oma sänky
-Se, jos jotain tapahtuu, ja voi hoitaa asian suomeksi
-Meren läheisyys
-Yliopistokirjasto ja se, ettei opiskeluun tarvittavia kirjoja tarviste ikinä ostaa
-Kauppojen aukioloajat

Paremmin Kölnissä:
-Hintataso, leffassakin voi käydä hintaan 4e. Huonoa on vain se, että olen ainoa jonka mielestä täällä on halpaa.
-Yliopiston hedelmäbuffet
-Puistot lampineen, ravintoloineen, ulkoilmajuhlineen ja grillaavine ihmisineen
- Pyöräilykulttuuri
-Kioskien mahtavuus. Tätä on varmaan vaikea ymmärtää, mutta kaveriporukalla pohtiessamme tulimme siihen tulokseen, että kioskit on yksi Kölnin mahtavista puolista.
-Take away -kahvin hinta ja laatu
-Matkustaminen: kaikki on lähempänä.
-Opiskelijaelämä, joka on täysin erilainen kuin Helsingissä
-Vapaamielisyys: esim. ei puhettakaan mistään tyhmästä baarit kiinni klo 2am vaan ruokakaupasta voi ostaa viinipullon ja baarissa voi tanssia vaikka kuuteen jos siltä tuntuu.
-Ilmainen julkinen liikenne opiskelijoille koko osavaltiossa

urheilua

Eilen ostimme viimein kaveriporukalla grillin ja liityimme satojen saksalaisten joukkoon kärventämään lihaa ja kasviksia puistoon. Katsottiin myös kaveriporukalla Bayern München vastaan FC Chelsea -futispeliä. Yhden kaverin luona tietenkin, koska baareihin pitäisi kuulemma mennä n. neljää tuntia ennen pelin alkua mahtuakseen. Oli symppistä, kun Bayern teki ensimmäisen maalin pelin lopulla, niin ulkona alkoi ihan hillitön ilotulitus: selvästikin saksalaiset ajattelivat, että peli oli voitettu. Kurjuus vain, että Chelsea tasoitti melkein heti ja sitten voittikin pelin mentytä rankkareille. Voi Saksa-parkaa.

Tänään oli tukahduttavan kuuma päivä ja lähdimme vierailemaan naapurikaupunki Brühlin (n. 10 min Kölnistä) linnassa. Olin ajatellut, että se on taatusti joku minimaalinen kämänen linnanyritelmä, mutta erehdyin täysin. Hulppea oli. Ja hienot puistot. Harmi, ettei sisällä saanut kuvata, koska puitteet olivat hienoimmat mitä itse olen tähän mennessä nähnyt.
Seuraavaksi lähden katsomaan jääkiekon finaalia (löysimme kanavan, joka näyttää lätkää telkkarissa!), kannustamme Slovakiaa sen ollessa hyvän ystäväni Ivanan kotimaa.

Kuulumisia

On kyllä masentavaa tajuta, että ketään muuta ei kiinnosta lätkän MM-kisat kuin suomalaisia. Kaikki on jo nyt innoissaan pian alkavista futiksen EM-kisoista, mutta kerrassaan kukaan ei katso lätkää. Että siinä voi sitten ihan keskenään olla innoissaan kun Suomi on voitokas. Olin jotenkin ajatellut, että edes Jenkeissä lätkä ois NHL:n takia suosittua, mutta en ole vielä yhtäkään jenkkiä tavannut, joka olisi innoissaan muusta kuin jenkkifutiksesta.

Jouduin olla viime viikon ilman nettiä, mistä johtuu pieni päivityskatkoni. Oli kamalaa! Vanha läppärini siis hajosi, ja jouduin ostamaan uuden: nyt on sitten tällainen saksalaisella näppiksellä. Kyllä tulee ü ja ß helposti.

Koska minulla ei kuitenkaan ole mitään tavallista poikkeavaa kerrottavaa, kerron lisää kiinalaisjuttuja. Tiesittekö, että kun eurooppalaiset yleensä tuttavia tavatessaan kysyvät ensiksi mitä kuuluu, niin kiinalaiset kysyvät oletko syönyt. Monet kiinalaiset ovat kertoneet hämmentyneensä, kun täkäläiset ovat ottaneet heidän tervehdykseksi tarkoitetun kysymyksensä kutsuna lähteä syömään heidän kanssaan. Toinen selkeä kulttuuriero on, että kiinassa adjektiivi vanha on hyvin positiivissävytteinen ja kunnioittava, ja monet eurooppalaiset ovat kuulemma loukkaantuneet, kun heitä on kunnioittaen kuvailtu hyvin vanhoiksi.

Kummallisinta tällä hetkellä ovat katukuvat täyttävät koivut, joihin on ripustettu värikkäitä silkkipaperinauhoja (jep, näyttää naurettavalta). Niihin on yleensä kiinnitetty sydän, jossa lukee nimi. En oikein tajua niiden pointtia, mutta kuulin että tähän aikaan saksassa on romanttista tuoda tuollainen puu rakkaansa oven taakse merkkinä rakkaudestaan. Puu, tuo lahjoista romanttisin. (Tarina ei kuitenkaan kerro, miksi näitä puita on sitten sadoittain teiden varsilla - ovatko rakastetut hylänneet saamansa lahjan?) Harmi, että olen ollut liian laiska ottamaan ilmiöstä kuvaa. 

Huomenna ohjelmassa on Disney-elokuvailta kaverini luona. Eipä muuta tänne!

Vappu

Tuli sitten missattua Suomen vappu... Vapaapäivä se kuitenkin oli täälläkin ja  koska sää oli lämmin (+25 tänään) niin suuntasimme kaveriporukan kanssa Volksgarteniin piknikille. Volksgarten on kaunis puisto, jossa on pieni lampi täynnä vuokrattavia veneitä. Paikasta löytyy myös ravintoloita ja tietty valtavasti nurmikkoa. Kuten kerrottu, kaikilla saksalaisilla on puistossa mukanaan grilli, ja päätimme että niin on meilläkin ensi kerralla. Oli kuitenkin ihanaa lojua 8 tuntia mahtavassa seurassa tekemättä juuri mitään.
Kotiin tultuani huomasin, että olen näköjään palanut pahemmin kuin vuosiin. :(

Muutenkin täällä menee mukavasti, olen taas kotiutunut niin hyvin ja tutustunut paremmin moniin mahtaviin ihmisiin. On porukka, jossa on aina hyvä olla. Eipä muuta. :)